kj_icon.jpg
|Uusi metsätalous ABC

Kärt Johanna Ojamäe, Markkinointi

ABC: mikä on lisäisyys? Ja miksi se on niin tärkeää?

Mitä lisäisyys on? Miten sitä mitataan? Ja miten käsite voi muuttua tulevaisuudessa.

Ei ole epäilystäkään siitä, että kun alat tutustua hiilikrediittien ja -projektien maailmaan, törmäät sanaan "lisäisyys". Tämä johtuu siitä, että pysyvyyden ohella se on tärkeä käsite, jolla mitataan hiiliprojektien laatua ja tuloksena olevia hiilikrediittejä. Voit lukea lisää hiilikrediittien laadusta tästä artikkelista. Alla on hyödyllinen opas, joka kertoo, mitä lisäisyys on, miten sitä mitataan ja miten käsite voi muuttua tulevaisuudessa.

Mitä on lisäisyys?

Monet ihmiset tuntevat lisäisyyden käsitteen, kun kyse on hallituksen taloudellisesta tuesta. Oletetaan, että hallitus myöntää varoja kotisi lämpöeristyksen parantamiseen, jotta se olisi energiatehokkaampaa. Voi olla, että hakemisehdot täyttääkseen on oltava jonkin verran varmuutta siitä, että remonttia ei tapahtuisi ilman näiden varojen tukea. Nämä varat auttavat tehokkaasti varmistamaan, että remonttitoimet täydentävät sitä, mitä olisi tapahtunut ilman niitä: niiden avulla maailmassa on nyt ainakin yksi asianmukaisesti eristetty koti lisää.

Ajatus on samanlainen hiiliprojektien suhteen. Lisäisyyden kriteerillä tarkoitetaan sitä, ettei toiminta olisi voinut toteutua ilman hiilikrediittien tarjoamaa tukea. Toisin sanoen projektin ei pitäisi olla tavanomainen toiminta, vaan sen olisi edustettava lisäponnistusta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Miksi lisäisyys on niin tärkeää?

Lisäisyys on olennaisen tärkeää, koska sillä varmistetaan hiilikrediittien luotettavuus ja tehokkuus hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinona. Hiilikrediittien tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista kasvihuonekaasujen poistamista ja vähentämistä. Jos maksaisimme toiminnoista, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa, se heikentäisi hiilikrediittien luotettavuutta, eivätkä ne tarjoaisi luvattua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tai välttämisen hyötyä.

Oletetaan esimerkiksi, että yritys ostaa hiilikrediittejä kasvihuonekaasujen poistamiseen kompensoidakseen päästöjään. Jos heidän ostamansa krediitit eivät todella olleet ylimääräisiä, ne eivät poistaneet samaa määrää kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä tarkoittaa, että sen sijaan, että niiden aiheuttamat päästöt tasapainotetaan poistoilla, poistoa ei tapahdu (tai se tapahtui joka tapauksessa), mikä johtaa kasvihuonekaasupäästöjen nettokasvuun ilmakehässä.

Toisin sanoen krediitin ostajien on oltava varmoja siitä, että se, mistä he maksavat, tuottaa heille luvatun edun. He eivät halua maksaa jostakin, mikä olisi tapahtunut muutenkin.

Kuinka mitata lisäisyyttä?

Jos eläisimme maailmassa, jossa voisimme ennustaa tarkasti tulevaisuuden ja tietää tarkalleen, mitä olisi tapahtunut, jos olisimme tehneet erilaisen päätöksen menneisyydessä, lisäisyyden mittaaminen olisi helppoa. Valitettavasti emme elä, mutta on olemassa muutamia puitteita, joita eri todentajat ja standardit (kuten Verra) ovat ottaneet käyttöön mitatakseen ja todentaakseen lisäisyyttä.

Keskeinen osa tätä on perusskenaarion eli liiketoimintaskenaarion luominen, jossa yritetään hahmottaa projektin toimintaa ilman hiiliprojektirahoitusta ja vertailla sitä skenaarioon, jossa hiiliprojekti on käynnissä.

Kysymyspohjaisten lisäisyystestien käyttö

Yksi tapa testata lisäisyyttä on esittää erilaisia kysymyksiä ymmärtääkseen, mitä olisi tapahtunut ilman vapaaehtoisia hiilimarkkinoita ja projektia. Aloita kysymällä: "Tapahtuisiko tämä toiminta, jos vapaaehtoisia hiilimarkkinoita ei olisi olemassa?”. Erityisesti jos kyseessä on metsitysprojekti, voidaan kysyä: "Tapahtuisiko metsitys tällä maa-alueella, jos vapaaehtoisia hiilimarkkinoita ei olisi olemassa?”. Jos vastaus on kyllä, metsitystoimintaa ei voida pitää lisäisyytenä. Jos vastaus on ei, projektilla on lisäisyys. Mutta vastaus voi olla myös ehkä, jolloin voidaan tehdä muutamia testejä ja kysyä lisäkysymyksiä:

Testin tyyppiEsitettävät kysymykset (esimerkiksi metsitys)
Lakisääteisyyden testiVaatiiko puiden istuttamista jokin lainsäädäntö?
Taloudellinen testiOnko toiminta taloudellisesti houkuttelevaa ilman vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kannustimia? Onko metsitykseen muita taloudellisia kannustimia?
Yleisen käytännön testiOnko metsitys jo yleistä ilman vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kannustimia?
EstetestiOnko metsitys tällä maa-alueella taloudellisesti kannattavaa tai toteutettavissa vain vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kannustimien avulla, ja onko mitään muita esteitä, jotka estäisivät sen toteutumisen ilman näitä kannustimia?

Jos johonkin näistä kysymyksistä voi vastata kyllä, on mahdollista, että toiminta ei ole lisäisyys.

Näiden kysymysten käyttäminen testeinä saattaa jättää sellaisen vaikutelman, että lisäisyys on binäärimitta, mutta näin ei aina ole. On monia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lisäisyyteen (kuten yllä olevasta taulukosta näkyy), mikä tarkoittaa, että jos jokin niistä muuttuu, myös lisäisyyden aste voi muuttua. Tästä syystä Sylveran kaltaiset luokituslaitokset mittaavat lisäisyyttä asteikolla "erittäin epätodennäköinen" tai "erittäin todennäköinen".

Lähtötilan vertailu ja lisäisyyden jatkuva arviointi

Viime vuosina dynaaminen lähtötilan mittaus on noussut uudemmaksi vaihtoehdoksi kysymyspohjaisille lisäisyystesteille. Aiemmin monissa hiiliprojekteissa on laskettu ja käytetty staattista lähtötilaa – kiinteää päästötasoa (joka yleensä määritetään projektin alussa), johon ​​projektin päästövähennyksiä verrataan. Yhä useammin kuitenkin todetaan, että tämä lähestymistapa ei välttämättä kuvasta tarkasti projektin todellisia päästövähennyksiä. Tämän seurauksena voimme odottaa näkevämme enemmän hiiliprojekteja, joissa käytetään dynaamista lähtötilaa, joka ottaa huomioon päästöjen muutokset ajan mittaan ja tarkistaa vahvistetun lähtötilan koko projektin ajan. Nämä jatkuvasti päivitetyt dynaamiset lähtötilat antavat projekteille mahdollisuuden mitata päästövähennyksensä tarkemmin ja antaa luotettavampia tietoja niiden vaikutuksista.

Arbonicsilla valitsemme tämän lähestymistavan, koska uskomme sen tarjoavan tarkimman tiedon siitä, mitä muuten todennäköisesti tapahtuu – esimerkiksi mittaamme metsityksen tasoa mailla, jotka eivät kuulu hiiliprojektiin ja jotka ovat samanlaisia kuin projektissamme mukana olevat tontit.

Lisäisyyden tulevaisuus

Lisäisyyden mittaustavat kehittyvät jatkuvasti ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta seuraavassa on kolme keskeistä trendiä, joita kannattaa pitää silmällä:

Jatkuva seuranta

Kun maailmanlaajuinen yhteisö tehostaa päästöjen vähennys- ja poistotoimiaan, on yhä tärkeämpää varmistaa, että hiiliprojektit tuottavat todellisia lisäpäästövähennyksiä. Tämä tarkoittaa, että lisäisyyden arviointi on jatkossakin kriittinen osa hiilidioksidipäästöjen kompensointia, ja voimme odottaa, että lisäisyyden tarkkaan arviointiin ja todennukseen kiinnitetään enemmän huomiota.

Muut dynaamiset lähtökohdat

Lisääntyneen seurannan ansiosta todentajat ja hiiliprojektien kehittäjät etsivät uusia ja parempia tapoja mitata lisäisyyttä. Tämä tarkoittaa, että tulemme todennäköisesti näkemään enemmän dynaamisia lähtökohtia ja tapoja seurata niitä teknologian avulla.

Lisääntynyt keskittyminen teknologian käyttöön sekä tietoanalytiikan, koneoppimisen ja kaukokartoitusteknologian edistysaskeleet helpottavat päästöjen seurantaa ja hiiliprojektien vaikutusten arviointia. Tämä mahdollistaa myös lisäisyyden tarkemman arvioinnin.

Arbonics on teknologiaan perustuva, eurooppalaisille metsän- ja maanomistajille suunnattu hiilidioksidi- ja ekosysteemialusta, joka ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhdistää analogisesti toimivan metsätalouden teknologian maailmaan. Teemme yhteistyötä maanomistajien kanssa uusien tulovirtojen saamiseksi, auttamalla heitä määrittelemään, seuraamaan ja myymään kestävän maankäytön ympäristöhyötyjä.

Oletko maanomistaja? Kerro itsestäsi täällä ja otamme sinuun yhteyttä keskustellaksemme maasi tarjoamista mahdollisuuksista.

Tilaa uutiskirjeemme tästä, seuraa meitä Facebookissa, LinkedInissä sekä Twitterissä ja saat uutiset ensimmäisenä.

Saatat myös pitää